Sanasto
Sanasto sisältää kaikki keskeisimmät vahinko- ja henkivakuutuksissa sekä Sampo-konsernin tilinpäätöksessä käytetyt termit. Osassa termejä on kaksi selitystä, koska termien merkitys voi vaihdella vahinko- ja henkivakuutustoiminnassa.
-
- Arvostuserot
- Sijoitusomaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välinen erotus.
- Asiakashyvitys
- Laskuperustekorkoisiin vakuutuksiin hyvitetään laskuperustekoron lisäksi mahdollinen lisäetu kohtuusperiaatteen mukaisesti (Henkivakuutusterminologiaa). Ks. kohtuusperiaate.
-
- Diskonttauskorko
- Henkivakuutussopimusten tulevat menot ja tulot muutetaan nykyrahaksi diskonttauskoron avulla, ja näin ollen muodostetaan vakuutussopimuksista yhtiölle aiheutuva vastuu.
-
- Edunsaaja
- Vakuutuksenottajan nimeämä vakuutuskorvauksen saaja.
- Efektiivinen osinkotuotto
Efektiivinen osinkotuotto kuvaa osingon suhdetta tilivuoden päätöskurssiin. Tarkastelemalla efektiivistä osinkotuottoa ja osakkeiden arvon kehitystä saadaan selville yhtiöön tehdyn osakesijoituksen suora rahallinen tuotto.
Laskentakaava:
- Eläkevakuutus
- Vakuutus eläketurvaksi.
- Ensivakuutus
- Yhtiön solmima vakuutussopimus muiden kuin jälleenvakuuttajien kanssa. Sopimus, jossa vakuutusyhtiö on välittömässä vastuussa vakuutuksenottajilleen.
- Eräpäivään asti pidettävät varat
- Rahoitusvarat, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka yhtiöllä on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti (henkivakuutustoiminta).
- Etuusperusteinen järjestelmä
- Henkivakuutus, jossa vakuutusmaksut määräytyvät sovitun etuuden mukaisesti (esim. ansiotaso).
-
- Hankintakulut
- Liikekuluihin sisältyvät vakuutus- ja sijoitussopimusten hankinnan kulut (ensivakuutuksen palkkiot, maksetut jälleenvakuutuspalkkiot ja muut vakuutuksen hankintaan liittyvät kulut). Keskeinen henkivakuutustermi.
- Henkivakuutus
- Vakuutus, joka yleensä koostuu kahdesta eri osasta 1) säästöä kerryttävä osa (elämänvaraturva) ja 2) riskihenkivakuutusosa (kuolemanvaraturva). Näiden lisäksi vakuutukseen voi sisältyä myös muita lisäturvia esim. pysyvän työkyvyttömyyden turva, väliaikaisen työkyvyttömyyden turva, turva sairauskuluihin jne.
- Henkivakuutusriski
- Henkivakuutusyhtiön riski siitä, että vakuutusten hinnoittelu tai vastuuvelan määrä on riittämätön.
- Hinta/voitto-suhde(P/E-luku)
P/E-luku kertoo, miten korkea yhtiön osakekurssi on suhteessa yhtiön tulokseen. Korkea P/E-luku viestii yleensä markkinoiden kasvuodotuksista.
Laskentakaava:
-
- Jatkuvamaksuinen
Jatkuvamaksuisessa vakuutuksessa maksetaan useita säännöllisiä vakuutusmaksuja.
- Jälleenvakuuttajan osuus
- Jälleenvakuuttajan vastuulla on se osa ensivakuuttajan vastuuvelasta ja korvauksista, mitä vastaan ensivakuuttaja on ostanut jälleenvakuutusturvan jälleenvakuuttajalta.
- Jälleenvakuutus
- Vakuutusyhtiö ei pidä kaikkia vakuutusriskejä itsellään, vaan ostaa osalle riskeistä vakuutusturvan toiselta vakuutusyhtiöltä.
-
- Kapitalisaatiosopimus
- Henkivakuutustoiminnassa yleinen vakuutussopimus, jossa ei ole vakuutettavaa riskiä, vaan vakuutus koostuu pelkästään vakuutussäästöistä.
- Kertamaksuinen
- Vakuutus, jonka maksu suoritetaan yhdessä erässä.
- Kertymäarvo
- Henkivakuutusyhtiön arvo, jossa huomioidaan vakuutusten tuottama ylijäämä vakuutusten koko elinkaaren ajalta (vakuutuskannan arvo) ja yhtiön oma varallisuus (substanssiarvo).
- Keskittymäriski
- Jos yhtiön yksittäinen riski muodostaa huomattavan osan vastaavanlaisten riskien yhteismäärästä, on yhtiöllä normaalia suurempi riski tästä yksittäisestä kohteesta.
- Kiinteistöriski
- Riski kiinteistöjen markkina-arvojen heilahtelusta.
- Kohtuusperiaate
- Henkivakuutusyhtiö jakaa kohtuusperiaatetulkintansa mukaisen määrän vakuutusten mahdollisesti tuottamasta ylijäämästä vakuutuksenottajille, jos tästä on sovittu vakuutuksenottajan kanssa ja jos yhtiön vakavaraisuus ei vaarannu. Ylijäämän jaossa huomioidaan ylijäämän synty erityyppisten vakuutuslajien ja eri laskuperustekorkokantojen välillä.
- Kokonaispääoman tuotto (RoA)
Kokonaispääoman tuotto (RoA), kertoo paljonko yhtiö tuottaa korkoa omistajien siihen sijoittamalle kokonaispääomalle, johon lasketaan sekä yhtiön oma pääoma että velat. Voi vaihdella huomattavasti toimialan ja sidoksissa olevien varojen määrän mukaan. Näin ollen eri toimialoja edustavien yhtiöiden kokonaispääomien tuoton vertailu ei ole välttämättä ole tarkoituksenmukaista.
Laskentakaava:
- Konsernin vakavaraisuussuhde
Konsernin vakavaraisuussuhde kertoo, kuinka paljon yhtiöllä on omia varoja suhteessa viranomaisten vaatimaan vähimmäismäärään. Valvontaviranomaiset määrittelevät, mitkä erät sisällytetään yhtiön omiin varoihin. Omien varojen vähimmäismäärä on viranomaisten näkemys siitä, miten paljon pääomaa tarvitaan konsernin eri liiketoimintojen ottamien riskien kattamiseen.
- Korkoliikkeen tulos
- Sijoitustoiminnan nettotuotot vähennettynä vakuutuksiin maksetuilla laskuperustekoroilla ja mahdollisilla asiakashyvityksillä (henkivakuutustoiminnan keskeisiä tunnuslukuja).
- Korkoriski
- Korkotason muuttuessa sekä varojen että vastuiden markkinaehtoiset arvot muuttuvat. Korkotuottoisiin henkivakuutuksiin on luvattu laskuperustekorko, joka yhtiön tulee saada omasta sijoitustoiminnastaan.
- Korkosijoitukset
- Kiinteää tai vaihtuvaa korkoa tuottavat sijoitukset.
- Korkotuottoinen sopimus
- Henkivakuutustoiminnassa yleinen vakuutussopimus, jossa vakuutussäästölle hyvitetään laskuperustekorko ja mahdollinen asiakashyvitys.
- Korvaus
- Vakuutustapahtuman seurauksena vakuutussopimuksessa nimitetyille edunsaajille maksettava etuus.
- Korvauskulut
- Maksettujen korvausten ja korvausvastuun muutoksen summa. Sisältää kaikki tilivuoden aikana tapahtuneet vahingot riippumatta siitä, onko niitä korvattu saman tilivuoden aikana vai ei.
- Korvausvastuu
- Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, vielä maksamatta olevia korvauksia, korvaustoiminnasta aiheutuvia kuluja ja lakisääteisiä varauksia (henkivakuutustoiminnassa käytetty määrittely).
- Kuolevuusriski
- Niissä vakuutuksissa, joissa mahdollinen kuolintapauskorvaus ylittää vakuutussäästöjen määrän, on henkivakuutusyhtiöllä riski vakuutetun kuolemasta. Jos vakuutettuja kuolee enemmän kuin vakuutusten hinnoittelussa on huomioitu, tekee yhtiö tappiota.
- Kuormitustulo
- Henkivakuutuksista peritään kuluja eli kuormituksia, joilla tulee kattaa vakuutusyhtiön liikekulut. Kuormitusten yhteismäärä on kuormitustulo.
- Kustannusliikkeen tulos
- Henkivakuutuksista perityt kulut eli kuormitukset vähennettynä yhtiön liikekuluilla.
- Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi määritetyt rahoitusvarat
- Rahoitusvarat, jotka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai jotka henkivakuutusyhtiö luokittelee alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
- Käyvän arvon rahasto
- Omaan pääomaan sisältyvä myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostusero ja arvonmuutos verovaikutus huomioon ottaen.
- Käyvän arvon rahaston muutos
- Vahinkovakuutustoiminnassa käyvän arvon rahaston muutos sisältää sijoitusten realisoitumattomat voitot tai tappiot (arvon muutokset). Arvojen muutokset kirjataan tulokseen, kun sijoitukset realisoidaan eli myydään. Henkivakuutustoiminnassa käyvän arvon rahaston muutos on tärkeä mittari analysoitaessa henkivakuutustoiminnan tuloksellisuutta. Se sisältää realisoitumattomat myyntivoitot ja tappiot eli käyvän arvon muutokset "myytävissä oleviksi" luokiteltujen sijoitusten osalta. Voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan vasta, kun ne realisoituvat, eli kun sijoitukset myydään tai ne erääntyvät.
-
- Laskuperustekorko
- Henkivakuutusyhtiön asiakkaalle luvattu kiinteä korko, joka maksetaan korkotuottoisiin vakuutuksiin.
- Laskuperustekorollinen sopimus
- Henkivakuutussopimus, jossa vakuutussäästölle hyvitetään laskuperustekorko ja mahdollinen asiakashyvitys.
- Liikekulusuhde
Vakuutusliikkeen liikekulut suhteessa vakuutusmaksutuottoihin prosentteina.
Laskentakaava:
- Liikekulut
- Liikekuluihin sisältyvät vakuutusten hankinnan, hoidon, hallinnon ja sijoitusten hoitokulut sekä saadut jälleenvakuutuspalkkiot.
- Liikekustannussuhde
- Henkivakuutusyhtiön liikekulut jaettuna vakuutuksista perityillä kuormitustulolla. Liikekustannussuhde mittaa henkivakuutusliiketoiminnan tehokkuutta.
- Luottoriski
- Riski siitä, että velallinen jättää maksamatta korot tai pääoman ja/tai lainasopimuksen markkina-arvossa tapahtuu muutoksia.
-
- Maksetut korvaukset
- Edunsaajille maksettujen korvausten määrä.
- Maksuperusteinen järjestelmä
- Vakuutus, jossa etuudet määräytyvät vakuutusmaksujen perusteella (henkivakuutusterminologiaa). Vrt. etuusperäinen järjestelmä.
- Maksutulo
- Vakuutuksenottajien maksamat vakuutusmaksut.
- Markkinaehtoinen vastuuvelka
- Vastuuvelka, joka on laskettu markkinaehtoisella tavalla. Vakuutusyhtiöiden vastuuvelalla ei käydä aktiivisesti kauppaa, joten markkinaehtoinen vastuuvelka arvioidaan käyttäen finanssimarkkinoilla yleisesti hyväksyttyjä hinnoitteluperiaatteita (henkivakuutustermi).
- Markkinariski
- Riski siitä, että varojen tai velkojen markkina-arvo muuttuu.
- Menevä jälleenvakuutus
- Jälleenvakuuttajalle siirretty osuus vakuutusliikkeestä.
- Myytävissä olevat varat
- Rahoitusvarat, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi tai joita ei ole luokiteltu lainoiksi ja muiksi saataviksi, eräpäivään asti pidettäviksi eikä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi (henkivakuutustoiminnan määritelmä).
-
- Omalla vastuulla oleva maksutulo
- Maksutulo vähennettynä jälleenvakuuttajan osuudella.
- Oman pääoman tuotto (RoE)
Oman pääoman tuottosuhde kertoo, kuinka paljon tuottoa yhtiö kykenee tuottamaan omistajien siihen sijoittamille varoille (yksinkertaistettu laskentakaava: tulos verojen jälkeen/keskimääräinen oma pääoma vuoden aikana). Mitä enemmän velkoja yhtiöllä on suhteessa omaan pääomaan, sitä herkempi RoE on tuottotason muutoksille. Oman pääoman tuottoprosentin avulla voidaan vertailla saman toimialan yritysten kannattavuutta.
Laskentakaava:
- Omapidätys
- Suurin riskikohtainen vakuutus- tai korvausmäärä, jonka vakuutuksenantaja pitää omalla vastuullaan, ilman jälleenvakuutusta (vahinkovakuutusterminologiaa).
- Omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste kertoo, miten suuri yhtiön omien varojen osuus on sen kaikista varoista.
Laskentakaava:
- Omavastuu
- Se osa vakuutustapahtuman kustannuksesta, jota vakuutusyhtiö ei korvaa vaan jonka vakuutuksenottaja joutuu itse kustantamaan.
- Operatiivinen riski
- Riski siitä, että yhtiö tekee tappiota puutteellisten tai virheellisten prosessien vuoksi tai ulkoisten tapahtumien seurauksena (henkivakuutusterminologiaa).
- Osakekohtainen oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma kertoo kuhunkin osakkeeseen kohdistuvan pääoman määrän.
Laskentakaava:
- Osakekohtainen substanssi
Samanlainen mittari kuin osakekohtainen oma pääoma. Osakekohtaista substanssia laskettaessa kaikki yhtiön sijoitukset kuitenkin arvostetaan markkinahintaan. Jos osakekohtainen substanssi on suurempi kuin osakkeen hinta, se tarkoittaa, että markkinat eivät usko yhtiön kykyyn tuottaa sijoituksilleen voittoa. Jos osakekohtainen substanssi on osakkeen hintaa alhaisempi, markkinat uskovat yhtiön kykyyn tuottaa jatkossa tuottoa sijoituksilleen ja tämä näkyy myös osakkeen hinnassa.
Laskentakaava:
- Osakekohtainen tulos (EPS)
EPS kertoo, miten suuri osa yhtiön voitosta kohdistuu kuhunkin yhtiön liikkeeseen lasketuista kantaosakkeista. Osakekohtainen tulos mittaa siten yhtiön kannattavuutta. Erityisen hyödyllistä on vertailla yhtiön osakekohtaisia tuloslukuja ja niiden kehitystä useampana peräkkäisenä vuonna. Jos osakkeiden kokonaismäärä muuttuu tilivuosittain (esimerkiksi osakkeiden splittauksen vuoksi), muutos on otettava huomioon osakekohtaisia tuloslukuja verrattaessa.
Laskentakaava:
- Osakekohtainen tulos mukaan lukien käyvän arvon rahaston muutos
Kertoo, mikä olisi osakekohtainen tulos, jos yhtiön myytävissä olevien sijoitusten markkina-arvon muutokset kirjattaisiin tuloslaskelmaan.
Laskentakaava:
- Osakeriski
- Riski osakkeiden markkina-arvojen heilahtelusta.
- Osinko tuloksesta
Osinko tuloksesta kertoo, miten suuri osa yhtiön tuloksesta jaetaan sen omistajille osinkona. Näin saadaan kuva siitä, miten suuri osa yhtiön tuloksesta jaetaan suoraan osakkeenomistajille ja miten suuri osa sijoitetaan tulevaan toimintaan sekä yhtiön kannattavuuteen.
Laskentakaava:
-
- Pitkäikäisyysriski
- Niissä henkivakuutuksissa, joissa mahdollinen kuolintapauskorvaus alittaa vakuutussäästöjen määrän, on henkivakuutusyhtiöllä riski vakuutetun elämisestä. Jos vakuutetut elävät vanhemmiksi kuin vakuutusten hinnoittelussa on huomioitu, tekee yhtiö tappiota.
-
- Riskihenkivakuutus
- Vakuutus vakuutetun kuoleman varalta.
- Riskiliikkeen tulos
- Yhtiön perimä riskimaksutulo vähennettynä edunsaajille maksetuilla/maksettavilla riskikorvauksilla (henkivakuutusterminologiaa).
- Riskisuhde
Korvauskulut pois lukien vahinkovakuutuksista maksettujen korvausten hoitokulut suhteessa vakuutusmaksutuottoihin prosentteina. Riskisuhde osoittaa, miten hyvin yhtiö on onnistunut vakuutusriskin hinnoittelussa. Mitä alempi yhtiön riskisuhde on, sitä parempi.
Laskentakaava:
- Riskivakuutuksen maksutulo
- Maksutulo henkivakuutussopimuksista, joihin sisältyy pelkkä riskivakuutus eikä vakuutussäästöä.
- Riskivakuutus
- Vakuutus, joka antaa turvan vakuutetulle eri riskejä vastaan (esim. kuolintapaus, pysyvä työkyvyttömyys, sairastuminen, tapaturma jne.).
- Run off -tulos
- Voitto tai tappio, joka syntyy kun aikaisempina vuosina sattuneet vahingot on joko korvattu lopullisesti tai arvioitu uudelleen (vahinkovakuutusterminologiaa).
- Ryhmäeläke
- Eläkevakuutus, jossa vakuutuksenottajana on yritys ja vakuutettuina on nimetty ryhmä yrityksen työntekijöitä.
-
- Sairauskuluvakuutus
- Vakuutus sairaudesta aiheutuvia kulujen varalta.
- Sedentti
- Ensivakuutusyhtiö, joka siirtää jälleenvakuutuksella osan ensivakuutusriskeistään jälleenvakuutusyhtiöön.
- Siirtovastuun täydennys
Vakuutusmaksuvastuun täydennyserä, jolla esim. vahinkovakuutustoiminnassa katetaan odotettavissa
olevia korvaus- ja liikekuluja niistä vakuutussopimuksista, jotka ovat voimassa
tilinpäätöspäivänä, niiden vakuutuskauden päättymiseen saakka.- Sijoitukset
- Pääomasijoitusluontoiset varat. Sijoituksiksi lasketaan kiinteistöt ja arvopaperit sekä kaikki sijoitukset konserni- ja osakkuusyrityksiin.
- Sijoitusomaisuuden tuotto
- Yhtiön sijoitusvarallisuudesta saatujen tuottojen määrä tai määrä sijoitusvarallisuudesta.
- Sijoitusomaisuus
- Yhtiön sijoitettava varallisuus. Yhtiö sijoittaa vastuuvelan katteena olevat varat ja oman pääomansa esimerkiksi osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja kiinteistöihin.
- Sijoitussidonnainen vakuutus
- Henkivakuutus, jossa vakuutussäästön kehitys on sidottu jonkin ulkoisen instrumentin, yleensä sijoitusrahaston, arvoon. Vakuutuksenottaja kantaa riskin näiden instrumenttien arvonmuutoksista.
- Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä vastuuvelka
- Sijoitussidonnaisista vakuutuksista yhtiölle aiheutuvan vastuun määrä (henkivakuutusterminologiaa).
- Sijoitussopimus
- IFRS-luokittelu henkivakuutussopimuksesta, joka ei sisällä riskiturvaa (esim. kapitalisaatiosopimus).
- Sijoitusten kokonaistuottoprosentti
- Sijoitusten suoran tuoton sekä realisoitujen ja realisoitumattomien arvonmuutosten summa prosentteina sijoitusten käyvästä arvosta. Sijoitusten, joilla käydään aktiivisesti kauppaa, tuotto on laskettu päiväpainotetulla laskentamenetelmällä. Kiinteistö- ja muut sijoitukset on laskettu kuukausipainotetulla laskentamenetelmällä. Vahinkovakuutusyhtiö Ifissä tämä tuotto on laskettu samojen periaatteiden mukaisesti, joilla If sisäisesti arvioi sijoitustoimintaansa.
- Sijoitusten suora tuotto
- Kiinteistösijoitusten suorat tuotot ja kulut, osingot ja vastaavat tuotot osakkeista ja osuuksista sekä korkotuotot.
- Sijoitustoiminnan nettotuotot
- Sijoitusomaisuuden tuotto vähennettynä sijoitusvarallisuudesta aiheutuneilla kuluilla.
- Solvenssi I
- Nykyisin voimassa oleva vakuutusyhtiöiden EU-tasoinen vakavaraisuuskehikko.
- Solvenssi II
- Vakuutusyhtiöiden EU-tasoinen vakavaraisuuskehikko, joka korvaa tulevaisuudessa vakavaraisuuskehikko Solvenssi I:n.
-
- Takaisinosto
- Asiakas irtisanoo ennen eräpäivää vakuutuksen, jossa on vakuutussäästöä ja yhtiö maksaa asiakkaalle vakuutuksen takaisinostoarvon. Ks. Takaisinostoarvo.
- Takaisinostoarvo
- Vakuutukselle laskettava arvo, joka saadaan vähentämällä vakuutussäästöistä sakko siitä, että asiakas irtisanoo vakuutussopimuksen ennen eräpäivää.
- Taloudellinen pääoma
- Sampo-konsernin arvioima pääoman tarve mitattavien riskien osalta.
- Tasoitusvastuu
- Puskuri riskiliikkeen tuloksen heilahteluja vastaan.
- Toimintakulusuhde
Vakuutustoiminnan liikekulujen ja esim. vahinkovakuutuskorvausten hoitokulujen suhde vakuutusmaksutuottoihin prosentteina.
Laskentakaava:
- Toimintakulut
- Liikekulujen ja vakuutuskorvausten hoitokulujen summa (vahinkovakuutustermi).
- Toimintapääoma
Viranomaissäännösten mukaan laskettu luku, joka kuvaa vakuutusyhtiöiden varojen ja vastuiden erotusta.
Laskentakaava:
- Toimintapääoma-aste
- Yhtiön toimintapääoman ja viranomaisten vaatiman toimintapääoman vähimmäismäärän suhde.
- Toimintapääoman vähimmäismäärä
- Viranomaissäännösten mukaan laskettu toimintapääoman vähimmäismäärä, jonka yhtiön toimintapääoman tulee ylittää (henkivakuutustoiminnan keskeisiä termejä).
- Tuleva jälleenvakuutus
- Yhtiön itse vastaanottama jälleenvakuutusliike toiselta vakuutusyhtiöltä.
- Tulos käyvin arvoin
- Tulos ennen veroja + sijoitusten markkina-arvojen muutos ennen laskennallista verovelkaa (termi käytössä mm. henkivakuutustoiminnassa).
-
- Underwriting
- Vahinkovakuutussopimuksen tekemisen yhteydessä suoritettava riskin arviointi ja hinnoittelu. Tilinpäätöksen yhteydessä termiä käytetään myös laajemmassa merkityksessä, eli kuvaamaan vakuutusyhtiön sitä toimintaa, joka ei ole sijoitustoimintaa.
-
- Vahinkosuhde
Korvauskulujen suhde vahinkovakuutusmaksutuottoihin prosentteina.
Laskentakaava:
- Vahinkotiheys
- Tietyn ajanjakson kuluessa havaittu, tiettyyn vahinkovakuutuskannan osaan sisältyvien vahinkojen ja vakuutusten kappalemäärien välinen suhde. Ei sisällä suurvahinkoja.
- Vahinkovakuutuksen vastuuvelka
- Vakuutusteknisellä vastuuvelalla tarkoitetaan vakuutussopimuksiin liittyviä velkoja eli vakuutustoiminnan odotettavissa olevien korvausten kattamiseksi tehtyjä varauksia. Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu kahdesta pääerästä: vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. Vakuutusmaksuvastuuseen sisältyvät velat, jotka liittyvät jo maksettuihin vakuutusmaksuihin, jotka kohdistuvat tuleviin vuosiin. Korvausvastuuseen sisältyvät jo tapahtuneisiin, muttei vielä korvattuihin vahinkoihin liittyvät velat.
- Vahinkovakuutus
- Yhteisnimitys esine-, vastuu- ja jälleenvakuutuksille. Esinevakuutuksia ovat sellaiset vakuutukset, joilla suojataan yhden tai useamman kohteen (esimerkiksi koti-irtaimiston, auton, veneen, hevosen, tehdasrakennuksen tai tavaravaraston) taloudellinen arvo. Muu vahinkovakuutus käsittää ennen kaikkea etuusvakuutukset (esimerkiksi keskeytys- ja vastuuvakuutukset), jolloin kyse ei ole yhden tai useamman kohteen taloudellisen arvon suojaamisesta, vaan puhtaasti taloudellisen edun suojaamisesta.
- Vakavaraisuus
- Vakavaraisuudella tarkoitetaan vakuutusyhtiöltä vaadittavaa tiettyä varallisuuden määrää, jonka avulla yhtiö selviytyy tulevista vastuistaan.
- Vakavaraisuusaste
- Yhtiön vakavaraisuuspääoma suhteutettuna vastuuvelkaan, josta on poistettu tasoitusvastuu ja 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta (henkivakuutusterminologiaa).
- Vakavaraisuuspääoma
Toimintapääoma lisättynä tasoitusvastuulla (henkivakuutustoiminnan keskeinen tunnusluku).
Laskentakaava:
- Vakavaraisuuspääoma vastuuvelasta
Vakavaraisuuspääoma voidaan ilmoittaa osuutena vastuuvelasta (vakuutussopimuksiin liittyvä velka eli odotettavissa oleviin korvauksiin tehty varaus). Henkivakuutustoiminnan keskeinen tunnusluku.
Laskentakaava:
- Vakuutettu
- Henkilö, joka on vakuutettu vakuutussopimuksessa määritellyn tapahtuman varalta.
- Vakuutuksellinen varainhoito
- Varainhoito, joka tapahtuu vakuutussopimuksen sisällä.
- Vakuutuksenottaja
- Vakuutussopimuksen ostaja.
- Vakuutus- ja sijoitussopimusten velkojen muutos
- Vakuutussopimusten ja sijoitussopimusten vastuuvelan muutos.
- Vakuutusliikkeen tuotto
- Vakuutusteknisen tuloksen, josta on vähennetty muut vakuutustekniset tuotot ja kulut, suhde vakuutusmaksutuottoihin prosentteina. Vahinkovakuutustoiminnnan termi. Vrt. vakuutustekninen tulos.
- Vakuutusmaksutulo
- Tilikauden aikana maksettujen ja kauden lopussa saamisiksi kirjattujen vakuutusmaksujen summa. Vakuutusmaksutulo ei esim. vahinkovakuutustoiminnassa ole jaksotettu erä kuten vakuutusmaksutuotot, eli vakuutusmaksuvastuun muutos ei vaikuta vakuutusmaksutuloon (vakuutusmaksutulo, brutto).
- Vakuutusmaksutulo jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen
- Vakuutusmaksutulo, josta on vähennetty jälleenvakuuttajien osuus (vakuutusmaksutulo, netto).
- Vakuutusmaksutuotot
- Vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusmaksutuotot kattaa tilikauden osuuden vakuutusmaksutulosta, eli vakuutusmaksutuotot on vakuutusmaksutulo oikaistuna vakuutusmaksuvastuun muutoksella.
- Vakuutusmaksuvastuu
- Se osa yhtiön vastuuvelasta, joka vastaa tulevien vakuutusmenojen ja tulevien vakuutusmaksujen erotusta.
- Vakuutussopimus
- IFRS-luokittelu sopimuksesta, jossa siirtyy merkittävä vakuutusriski vakuutuksenottajalta vakuutuksenantajalle.
- Vakuutustekninen tulos
- Tulos ennen satunnaisia eriä, rahoituskuluja ja veroja (henkivakuutusyhtiöt) tai tulos ennen sijoitustoiminnan tuottoja (vahinkovakuutusyhtiöt).
- Vakuutustekninen tulos ennen sijoitustoiminnan nettotuotto-osuuden siirtoa
- Vahinkovakuutusalan käyttämä vakuutusteknisen laskelman osa, joka muodostuu vakuutusmaksutuotoista, joista on vähennetty korvaus- ja liikekulut.
- Vakuutustekninen vastuuvelka
- Vakuutusmaksuvastuu mukaan lukien siirtovastuun täydennys ja korvausvastuu (vahinkovakuutusterminologiaa).
- Vakuutustoimintaan kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto
- Tuotto, joka lasketaan esim. vahinkovakuutuksessa keskimääräiselle vakuutustekniselle vastuuvelalle, josta on vähennetty vakuutusliikkeeseen sitoutunut pääoma, kuten esimerkiksi vakuutusmaksusaamiset, jälleenvakuutustalletesaamiset ja muut saamiset, ja johon on lisätty puolet vakuutusteknisestä tuloksesta ennen tilikauden kohdistettua korkoa. Kohdistettu sijoitustoiminnan nettotuotto lasketaan riskittömällä korolla.
- Valuuttariski
- Riski valuuttakurssien muutoksesta.
- Vapaakirja
- Vakuutus muuttuu vapaakirjaksi, kun on sovittu, ettei vakuutuksenottaja maksa enää vakuutusmaksuja.
- Vastuunkantokyky
Tunnusluku, joka vahinkovakuutustoiminnassa osoittaa vakavaraisuuspääoman suhteellisen suuruuden prosentteina. Vastuunkantokyky on vakavaraisuuspääoman suhde vakuutusmaksutuloon jälleenvakuuttajien osuuden jälkeen ilman portfoliosiirtomaksuja. Vrt. vakavaraisuuspääoma.
Laskentakaava:
- Vastuunsiirto
- Vakuutuskannan siirtäminen toisesta vakuutusyhtiöstä/eläkesäätiöstä toiseen vakuutusyhtiöön.
- Vastuunvalinta eli riskin valinta
- Vakuutuksenantajan vahinkovakuutustoiminnassa tekemä valinta siitä, mitä riskejä otetaan. Vakuutusyhtiölle vastuunvalinnalla on suuri merkitys, muun muassa mahdollisimman tasapainoisen vakuutusliikkeen saavuttamiseksi. Tasapainoisella vakuutusliikkeellä on yleensä myönteinen vaikutus tulokseen.
- Vastuuvelan riittävyystesti
- IFRS-säännösten mukaan suoritettu testi siitä, että vastuuvelka on riittävän suuri tulevien vakuutustapahtumien kattamiseksi.
- Vastuuvelka
- Yhtiön myöntämistä vakuutuksista yhtiölle itselleen aiheutuvan vastuun määrä.
- Vastuuvelka omalla vastuulla
- Vastuuvelan määrä, josta on vähennetty jälleenvakuuttajan osuus.
- Velat vakuutus- ja sijoitussopimuksista
- Sijoitus- ja vakuutussopimuksista aiheutuvan vastuuvelan määrä.
- Voimassa olevan vakuutuskannan/liiketoiminnan arvo
- Voimassa olevan henkivakuutustoiminnan vakuutuskannan arvo, jossa huomioidaan vakuutuksiin liittyvät tuotot ja kulut vakuutusten koko elinkaaren ajalta.
-
- Yhdistetty kulusuhde
Korvaus- ja liikekulujen suhde vakuutusmaksutuottoihin prosentteina (vahinkovakuutustoiminnan keskeisimpiä termejä).
Laskentakaava:
- Yksilöllinen eläkevakuutus (laskuperustekorollinen/sijoitussidonnainen)
Eläkevakuutus, jossa vakuutettuna on tietty henkilö.
- Yksilöllinen henkivakuutus (laskuperustekorollinen/sijoitussidonnainen)
Henkivakuutus, jossa vakuutettuna on tietty henkilö.
- Ylijäämä, voitto
- Vakuutuksiin liittyvien tuottojen ja kulujen erotus.