ALM-riskit
Yhtiön tase altistuu markkinariskille, kun markkinamuuttujissa (kuten korot, inflaatio, valuuttakurssit) tapahtuvat muutokset vaikuttavat sijoitusten arvoon erisuuruisesti kuin mitä ne vaikuttavat vakuutusvelkojen markkinaehtoiseen arvoon.
Taseen taloudelliseen arvoon liittyvä markkinariski ei heijastu vakuutusyhtiöiden taloudellisessa tuloksessa, koska vakuutusvelkoja ei kirjata käypään arvoon tilinpäätöksessä. Sampo-konsernin yhtiöt laskevat vakuutusvelkojen markkinaehtoisen arvon käyttäen markkinakorkoja ja korjaavat pääomituslukujaan sisäisessä taloudellisen pääoman mallissa vastaavasti, jotta niillä olisi kokonaisvaltainen taloudellinen näkemys riskeistä ja pääomituksesta.
Lisäksi likviditeettiriskiä tulee tarkastella koko taseen tasolla. Myös varojen, velkojen ja muiden sopimusten keskittymiä yksittäisiin vastapuoliin tulee tarkastella koko taseen tasolla. Taseen keskittymäriski voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa yksittäinen yhtiö on Sampo-konsernin yhtiöiden vakuuttama, Sampo-konsernilla on sijoituksia kyseisen yhtiön liikkeeseen laskemiin velka- ja osakeinstrumentteihin ja yhtiö on vuokralaisena Sampo-konsernin omistamassa kiinteistössä.
Sampo-konsernissa vakuutusvelat ovat sijoitusten lähtökohta. Vakuutusvelkoja mallinnetaan ja analysoidaan, jotta voidaan muodostaa käsitys niiden odotetuista tulevaisuuden kassavirroista ja herkkyydestä sellaisten tekijöiden kuten inflaation, korkojen ja valuuttakurssien muutoksille.
Vakavaraisuusasema ja riskinottohalukkuus määrittävät yleisen kapasiteetin ja halukkuuden riskinotossa. Mitä vahvempi vakavaraisuusasema ja mitä korkeampi riskinottohalukkuus, sitä enemmän sijoitussalkku voi mahdollisesti poiketa sellaisesta sijoitussalkusta, joka noudattaa vakuutusvelkojen kassavirtoja.
Luottoluokitustavoitteet ja viranomaisten vaatimukset vaikuttavat merkittävästi markkina- ja likviditeettiriskien ottoon koko taseen tasolla ja erityisesti riskien ottoon sijoitussalkkujen osalta.
Sijoituksia hallitaan kunkin yhtiön hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti. Yhtiöiden sijoituspolitiikoissa omaisuuslajikohtaiset allokaatiot, riskilajikohtaiset riskilimiitit, sijoitustoimintojen riskienhallintorakenne ja päätöksentekovaltuudet määritetään siten, että ne ylläpitävät tuottopotentiaalin, riskien ja pääomituksen välistä tasapainoa.
Sampo-konsernin yhtiöt If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life noudattavat yllämainittua lähestymistapaa, mutta yhtiöt huomioivat sitä soveltaessaan omien liiketoimintojensa erityispiirteet.
Tasehallinta (ALM) If Vahinkovakuutuksessa
ALM-riskiä hallitaan If Vahinkovakuutuksessa Sampo-konsernin periaatteiden mukaisesti. Tasehallinta huomioidaan yleisessä riskinottohalukkuudessa ja sitä ohjaa If Vahinkovakuutuksen sijoituspolitiikat.
Kirjanpidossa suurin osa vastuuvelasta on kirjattu nimellisarvoon, kun taas merkittävä osa vastuuvelasta, eli eläkemuotoinen korvausvastuu, diskontataan edelleen viranomaissäännösten mukaisilla koroilla. Tilinpäätöksen näkökulmasta If Vahinkovakuutus on näin ollen altistunut lähinnä inflaatiossa ja viranomaissäännösten mukaisissa diskonttauskoroissa tapahtuville muutoksille. Taloudellisesta näkökulmasta, jonka mukaan vakuutusvelat diskontataan vallitsevilla markkinakoroilla, If Vahinkovakuutus on altistunut sekä inflaation että nimelliskorkojen muutoksille. Lisätietoja on Vastuuvelkaan liittyvien riskien herkkyydet, If Vahinkovakuutus, 2013 -taulukossa Vahinkovakuutusriskit-osiossa.
ALM-riskin pitämiseksi yleisen riskinottohalukkuuden puitteissa voidaan tehdä vastuuvelkojen rahavirtoihin valuutaltaan ja kassavirroiltaan täsmääviä korkoinstrumenttisijoituksia tai käyttää valuuttajohdannaisia. Näiden sijoituksien ja johdannaisten määrä on riippuvainen vakavaraisuusasemasta ja markkinanäkymistä.
Tasehallinta (ALM) Mandatum Lifessa
Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vuosittain sijoituspolitiikan, joka määrittää sijoitustoiminnan periaatteet ja limiitit. Sijoituspolitiikka sisältää myös seurantarajat koko tasetta koskevan riskin hyväksyttävälle enimmäismäärälle ja vastaavat hallintakeinot. Nämä hallintakeinot ja seurantarajat perustuvat sekä Solvenssi I- että Solvenssi II ‑tyyppiseen lähestymistapaan.
Solvenssi I -tyyppisessä lähestymistavassa seurantarajat on asetettu markkinariskeihin reagoimattoman Solvenssi I -vaatimuksen yläpuolelle sijoitusomaisuuden VaR-analyysiä käyttämällä. Solvenssi II -tyyppisessä lähestymistavassa seurantarajoja on asetettu muillekin luottamustasoille kuin Sampo-konsernissa käytössä olevalle 99,5 prosentin luottamustasolle. Näiden seurantarajojen ja vastaavien toimintaohjeiden yleisenä tavoitteena on ylläpitää vaadittava vakavaraisuus ja varmistaa, että sijoitusomaisuus on riittävä ja rakenteeltaan sopiva vastuuvelan kattamiseen.
Yllämainittujen seurantarajojen alittuessa tasehallintakomitea informoi asiasta hallitusta ja hallitus tekee pääomitukseen ja taseen markkinariskeihin liittyvät päätökset.
Mandatum Lifen laskuperustekorollisen vastuuvelan kassavirrat ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa, koska sopimusten takaisinostot ja ylimääräiset lisäsijoitukset ovat rajoitettuja suurimmassa osassa yhtiön laskuperustekorollisia vakuutuksia. Yhtiön korvausmenoihin ei sisälly merkittävää inflaatioriskiä, ja näin ollen Mandatum Lifen osalta inflaatioriski liittyy pääasiassa hallinnollisiin kuluihin.
Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa hyväksyttävällä riskitasolla riittävä tuotto, jotta laskuperustekorko, kohtuusperiaatetulkinnan mukaiset asiakashyvitykset sekä omistajien tuottovaatimus voidaan kattaa. Pitkällä aikavälillä merkittävin riski on se, ettei korkosijoituksilla saavuteta vastaavalle vastuuvelalle taattua vähimmäistuottoa. Sijoitus- ja pääomituspäätösten lisäksi Mandatum Life on tehnyt toimenpiteitä vakuutusvelkojen osalta taseen korkoriskiä hallitakseen. Yhtiö on alentanut uusien sopimusten laskuperustekorkoa, täydentänyt vastuuvelkaa korkotäydennyksillä sekä muokannut olemassa olevien sopimusten ehtoja ja hoitoprosesseja tavalla, jotka mahdollistavat korkoriskin tehokkaamman hallinnan.