Konsernitasoiset riskit
Yleisesti ottaen tytäryhtiöitä johdetaan Sampo-konsernissa pääosin itsenäisesti toisistaan erillään. On kuitenkin todettu, että tiettyjä riskeihin ja pääomitukseen liittyviä osa-alueita on syytä tarkastella myös konsernitasolla. Näitä osa-alueita ovat esimerkiksi velkoihin ja sijoituksiin liittyvät keskittymäriskit, konserniyhtiöiden kannattavuuden korrelaatiot ja niiden vaikutukset konsernitasoiseen pääomitukseen sekä likviditeetin hallinta. Lisäksi konsernirakenteeseen liittyviä mahdollisia riskejä arvioidaan konsernitasolla.
Keskittymäriskit
Tytäryhtiöiden vakuutusliiketoimintojen suhteen If Vahinkovakuutus ja Mandatum Life toimivat pääosin eri liiketoiminta-alueilla ja näin ollen niiden vakuutusriskit ovat erilaiset. Normaaleissa olosuhteissa liiketoiminnoissa ei ole olennaisia riskikeskittymiä, ja näin ollen nämä liiketoiminta-alueet tuovat ennemminkin hajautusetuja kuin aiheuttavat riskikeskittymiä. Keskeisin yhteinen riskitekijä on eliniänodote Suomessa, joka vaikuttaa molempien yhtiöiden vastuuvelkaan. Toisaalta molemmilla tytäryhtiöillä on merkittävät sijoitussalkut ja siten ne voivat altistua sijoituksiin liittyville riskikeskittymille (esimerkiksi suuret yhtenevät positiot).
- Riskikeskittymiä hallitaan ennakoivasti tehokkaalla hajauttamisella sijoitusten valinnassa. Mandatum Lifen suorat sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja kohdistuvat Suomessa ja valikoidusti muissa maissa sijaitseviin yrityksiin. If Vahinkovakuutuksen suorista sijoituksista puolestaan pääosa kohdistuu muihin Pohjoismaihin ja sijoitukset tehdään vastaavissa valuutoissa.
- Sampo-konsernin sijoitustoiminnoissa samat henkilöt valitsevat molempien tytäryhtiöiden osalta ulkoiset omaisuudenhoitajat ja niiden hallinnoimat sijoitukset, jotka on allokoitu pääosin Pohjoismaiden ulkopuolelle. Tästä johtuen tunnistamattomien tai ei-toivottujen keskittymien riski on hyvin pieni.
- Lisäksi keskittymiä seurataan aktiivisesti konsernitasolla, ja mikäli tarpeellista, hallitaan rajoittamalla konsernitasolla riskinottoa esimerkiksi toimialoittain tai yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden suhteen.
Yhtiötasolla sijoitusten riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat sijoituskomitea If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa, jotka toimivat itsenäisesti erillään sijoitustoiminnoista. Konsernitasoisia riskipositioita valvovat ja hallitsevat Sampo-konsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta.
Keskittymät toimialoittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain on esitetty Luottoriskipositio toimialasektoreittain, omaisuuslajeittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Sampo-konserni, 31.12.2013 -taulukossa Osake- ja spread-riskit -osiossa. Konsernitasolla suurimmat keskittymät muodostuvat rahoituslaitoksista. Suurin osa sijoituksista rahoituslaitoksiin ovat pohjoismaisiin yhtiöihin ja sijoitukset koostuvat lähinnä vakuudellisista joukkovelkakirjalainoista sekä lyhytaikaisista rahamarkkinasijoituksista. Sen sijaan julkisen sektorin sijoitusten merkitys on pieni eikä Sampo-konsernilla ole sijoituksia taloudellisissa vaikeuksissa olevien valtioiden joukkovelkakirjalainoihin. Sijoitukset julkiselle sektorille sisältävät valtionlainoja, valtioiden takaamia jvk-lainoja sekä muita julkisen sektorin sijoituksia.
Korkosijoitukset rahoitus- ja julkiselle sektorille esitetään Korkosijoitukset rahoitussektorille, Sampo konserni 31.12.2013 ja Korkosijoitukset julkiselle sektorille, Sampo-konserni, 31.12.2013 -taulukoissa Osake- ja spread-riskit -osiossa.
Kannattavuuden ja pääomien korrelaatiot
Sampo-konsernissa välitön keskittymäriski voi syntyä merkittävien sijoituspositioiden kautta. Yleisempi konsernitasoinen keskittymäriski syntyy sitä kautta, että konserniyhtiöiden kannattavuus tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen eli korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on samankaltainen. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti analysoida tulosten perusteella. Tästä näkökulmasta Sampo Oyj:n osakkuusyhtiön Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja, etenkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen ja Mandatum Lifen tuloksiin. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean samoin kuin Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen tulosten välillä on erittäin matala. Sampo-konsernissa myös ennustetaan raportoituja tulosten soveltamalla yhtenäisiä skenaarioita kaikkiin yhtiöihin.
Historialliset korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen, Mandatum Lifen ja Nordean vuosineljännesten voittojen välillä on esitetty taulukossa Vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen korrelaatiot, If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005–31.12.2013.
Vuosineljänneksittäin raportoitujen tulosten korrelaatiot
If Vahinkovakuutus, Mandatum Life ja Nordea, 1.1.2005–31.12.2013
| If Vahinkovakuutus | Mandatum Life | Nordea | |
| If Vahinkovakuutus | 1 | ||
| Mandatum Life | 0,86 | 1 | |
| Nordea | 0,25 | 0,14 | 1 |
Yhtiöiden tulosten suotuisten korrelaatioiden sekä If Vahinkovakuutuksen ja Nordean melko alhaisen tuloksen vaihtelun johdosta tuloksen kehitys on ollut konsernitasolla vakaata. Tästä näkökulmasta ei ole erityistä painetta ylläpitää konsernitason taloudellisen pääoman lisäksi suurta pääomapuskuria. Sampo Oyj:n hallitus on kuitenkin asettanut sisäisen tavoitteen, jonka mukaan muokatun vakavaraisuuspääoman tulee ylittää yhtiöiden yhteenlasketun taloudellisen pääoman määrä ottamatta huomioon yhtiöiden välisen hajautuksen vaikutuksia.
Likviditeetti
Likviditeettiriskiä hallitaan yhtiötasolla ja konserniyhtiöt ylläpitävät liiketoimintaansa nähden sopiviksi katsomiaan likviditeettipuskureita. Tytäryhtiöissä likviditeettipuskurin riittävyys riippuu vakuutustoiminnan odotetusta nettomääräisestä lähtevästä kassavirrasta. Emoyhtiössä likviditeettipuskurin riittävyys riippuu mahdollisista strategisista järjestelyistä ja yleisesti Sampo Oyj:n likviditeettiasema pyritään pitämään vahvana. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tytäryhtiöt eivät sijoita Sampo Oyj:n velkainstrumentteihin. Yleistä kieltoa konsernin sisäisiin sijoitustransaktioihin liittyen ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Tästä johtuen tytäryhtiöt voivat sijoittaa emoyhtiön velkainstrumentteihin ja käydä kauppaa keskenään markkinahinnoin varsinkin, kun se on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Nämä mahdollisuudet ovat käytössä tiettyyn rajaan asti myös mahdollisissa markkinoiden stressitilanteissa. Mandatum Lifen taseessa on sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liittyviä Sampo Oyj:n velkainstrumentteja.
Konsernirakenteeseen liittyvät riskit
Sampo-konsernissa juridinen rakenne ja raportointirakenne ovat yksinkertaisia, suoraviivaisia ja läpinäkyviä, mikä vähentää tehokkaasti monimutkaisesta rakenteesta mahdollisesti syntyviä riskejä. Konsernin yhtiöiden välistä tartuntariskiä vähentää tehokkaasti Sampo-konsernin yksinkertainen ja läpinäkyvä rakenne, vähäiset konsernin sisäiset transaktiot (esimerkiksi suorat ja/tai epäsuorat saatavat ryhmittymän eri yhtiöiden välillä lukuun ottamatta normaaleja liiketoimintatransaktioita Nordean kanssa) sekä tarkkaan harkittu tytäryhtiöiden pääomitus.